Sote-palveluiden kehittäminen
Mitkä ovat ne keinot, joilla voimme kehittää sote-palveluita ja palo- ja pelastustoimien toimintaedellytyksiä? Saammeko lopulta luotua sellaisen yhteistyöverkoston, joka mahdollistaisi paremman hoidon, turvallisen hoivan ja ihmisläheisen huolenpidon?
Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö
Sote-palveluiden kohtuuaikaista saatavuutta tulisi tulevassa uudistuksessa parantaa ja siirtää painopistettä lisääntyvissä määrin ehkäiseviin palveluihin. Vallitsevassa tilanteessa yksityinen ja kolmas sektori tulisi ottaa kiinteästi mukaan palvelujen tuottamiseen. Uudistuksen mahdollistamiseksi julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön tulisi olla mahdollisimman joustavaa luomalla yhteinen kustannusrahoitusmalli ja ottamalla paljon puhuttu palvelusetelimalli käyttöön. Tällä tavoin voimme tulevaisuudessakin tarjota riittävät palvelut ja tarjota hoito- ja terapiatakuun määräajassa.
Työ ja palvelut
Onnistuakseen sote-uudistus vaatii ihmisläheistä ajattelua sekä työtä suosivaa verotusta ja toimivampia työllistämispalveluita. Henkilästöpula tulee olemaan uudistuksen suurin haaste. Maakuntaveron käyttöönotosta tulee ehdottomasti luopua, sillä sote-palveluiden rahoittamista ei tule sitoa työn verotukseen.
Toisaalta Kela-korvaus tulisi ehdottomasti säilyttää. Näin pääsemme keventämään julkisen puolen taakkaa ja voimme mahdollistaa joustavammin yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamien palveluiden hyödyntämisen. Hoitoonpääsy helpottuu ja ihmiset voivat myös entistä ketterämmin valita, mistä hakevat niini hoitoa kuin tarvitsemaansa tukea.
Sote-uudistuksessa puhun työn ja yrittäjyyden sekä koulutuksen ja tutkimuksen puolesta. Tavoitteena on varmistaa sote-uudistuksen toteutuminen ihmislähtöisesti, tietopohjaisesti ja mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tarvitsemme siis tarkkaa, vastuullista taloudenpitoa ja aidosti yritysmyönteistä politiikkaa.
Sote-verkostojen lisääminen vaatii myös työtehtävien huolellista uudelleensuunnittelua sekä alalla työskentelevien jaksamisen tukemista - siksi työhyvinvointia tulee lisätä ja työaikoja sekä palkkausta päivittää. Palkkaharmonisointi on myös tärkeää kiireisellä aikataululla.
Emme tule toimeen ilman jaksavaa, motivoitunutta hoitohenkilökuntaa, ja henkilöstön osallistaminen onkin tutkitusti merkittävä tapa lisätä työhyvinvointia. Sote-uudistuksen tutkimusarvioissa niin asiakkaiden kuin työntekijöiden mielipiteillä on mitä suurimmassa määrin merkitystä. Jotta palvelutarjonta kohtaisi nykyisissä haastavissa olosuhteissa tarpeet, palveluiden suunnittelussa tulisi kuunnella ihmisiä herkemmällä korvalla.
Oikea-aikaista ja ehkäisevää hoitoa
Sosiaali- ja terveyspalvelut tarvitsevat ehkäisevien palveluiden kehittämistä sekä palveluverkostojen selkeyttämistä. Mielenterveyspalvelut ovat minulle tässä uudistuksessa erityinen sydämen asia. Terapiatakuu on otettava käyttöön. Muun muassa voimakkaasti lisääntyneen yksinäisyyden vähentämiseksi tarvitsemme nopealla aikataululla sote-palveluihin rakennemuutoksen, joka mahdollistaisi julkisen sektorin laajemman yhteistyön yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Joustavat digitaaliset palvelut ovat tämän yhteistyön ja palveluverkon luomisessa avainasemassa.