Pirkanmaan hyvinvointialue ja monituottajamalli
Toinen ennakkoäänestyspäivä on lisännyt keskustelua ja pohdintaa siitä, kuka jatkossa huolehtii kaikista meidän terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä palveluista. YLE:n illan vaalitentti osoitti jälleen sen, että sote-uudistuksen laatiminen ja valmistelu vaatii paljon työtä ja paljon enemmän rahaa, kuin alunperin on annettu ymmärtää. Yhteistyö tulee olemaan ainoa keino, millä voimme saavuttaa kustannuksia hillitsevää palveluiden tuottamista.
Monituottajamalli on puhuttanut ihmisiä paljon. Mitä se tarkoittaa ja miten sitä pystytään käytännössä totetuttamaan, moni on kysynyt. Tiedämme, että palveluiden keskittämisellä saamme luotua kustannussäästöjä. Siksi maltillinen palveluiden keskittäminen, laaja, yhteinen datajärjestelmä, työhyvinvointiin panostaminen sekä eri toimijoiden keskinäinen yhteistyö ja arvostus ovat ne keinot, jolla on mahdollista luoda toimintamalli, jolla voisimme tarjota aidosti riittävät sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut yhteiskunnassa tulevaisuudessakin. Alla muutamia kysymyksiä, joita olemme päivän aikana käyneet läpi.
Miten näet järjestöjen aseman hyvinvointialueella - niin palveluntuottajajärjestöjen kuin kansalaisjärjestöjen, joissa työntekijät ovat ammattilaisia, tai vapaaehtoisvoimin toimivien järjestöjä?
- Sote-uudistuksesta puhuttaessa paljon on keskusteltu monituottajamallista, missä julkisen sektorin tukena palveluita tuotettaisiin yritysten ja yrittäjien sekä kolmannen sektorin toimijoiden kuten järjestöjen ja vapaaehtoistahojen kanssa. Väestön ikääntyessä, syntyvyyden pysyessä alhaalla ja vakavan henkilöstöpulan vallitessa meidän tulee turvautua palveluiden tuottamisessa monituottajamalliin. Nyt on tärkeää keskittyä siihen, että ihmiset saavat palveluita eikä siihen, mikä taho palvelun tuottaa. Tätä yhteistyömallia varten tarvitsemme mitä pikimmiten hyvinvointialueelle yhteisen hallinnollisen datajärjestelmän, jonka kautta myös voimme paremmin tarjota tietoa sekä palveluita digitaalisesti ja keskitetysti.
Kun järjestö saa rahoituksen maakunnasta, miten edellyttäisit sen toimivan niin, että hyödyn saavat kaikki Pirkanmaan 23 kuntaa? Fyysisesti järjestöillä ei voi olla pistettä jokaisessa kunnassa.
- Mainittuja digitaalisia palveluita ja etävastaanottoja ja -tapaamisia on hyvä pyrkiä käyttämään. Sen lisäksi liikkuvat palvelut voivat olla ratkaisu monessa tilanteessa. Itse järjestön aiempaa kiinteämpi mukanaolo palvelujen tarjonnassa on erittäin suotavaa, ja yllä mainitun laajan, yhteisen datajärjestelmän on tarkoitus sovittaa yhteen sellainen palveluverkosto, joka tarjoaa hoitoa ja tukea niin oikea-aikaisesti kuin kustannustehokkaasti. Ennalta ehkäisevään työhön tulee tällä mallilla erityisesti panostaa.
Miten mielestäsi parhaiten toteutetaan Pirkanmaalla kuntalaisten pääsy perusterveydenhuollon palveluihin riittävän nopeasti?
- Julkisen, yksityisen ja järjestösektorin yhteistyö, palvelusetelien laajempi käyttöönotto ja Kela-korvausjärjestelmän säilyttäminen ovat avainasemassa helpottamaan kuntalaisten pääsyä perusterveydenhuollon palveluihin riittävän nopeasti. Seitsemän päivän hoitotakuu on hyvä tavoite.
Uusi yhteinen datajärjestelmä, joka yhdistää eri tietokannat, auttaa tarjoamaan oikeanlaista hoitoa ja myös ennakoimaan ja ehdottamaan palveluita. Digitaalisilla palveluilla voidaan laajentaa vastaanottoja olemaan tilanteen sen salliessa digivastaanottoja. Datajärjestelmä helpottaa perehtymään asiakkaan tilanteeseen laaja-alaisemmin ja auttaa siten myös hoidon suunnittelussa.
Pitääkö tulevassa maakunnassa kaikki hoito olla kaikkien saatavilla vai rajataanko esim. eri-ikäiset eläkeläiset tai seniorit joidenkin hoitojen ulkopuolelle kustannus- tai hyötysyistä?
- Lähtökohta on, että kaikki hoito olla kaikkien saatavilla eikä ketään rajata ulkopuolelle. Tarpeen vaatiessa, jotta hoidot ja tukipalvelut tavoittaisivat kaikki tasapuolisesti, panostaisin lähipalveluiden lisäksi liikkuviin ja digipalveluihin. Palveluita voisi suunnitella niin, että ne tukisivat toisiaan. Lisäksi uskon, että eri palvelumuodoista erityisesti liikkuvat palvelut voivat merkittävästi lisätä palvelutarjontaa sekä palvelun laatua. Ketään ei jätetä ulkopuolelle. Esimerkiksi arvokas ikääntyminen on sivistysvaltion yksi peruspilareista ja kaikkien eläkeläisten ja seniorien oikeus.